Siniusva kohoaa
alta kiven ja kannon
Kivet puhuttelevat henke
kannot avartavat nkyj

Yksi kivest, kylmst maasta,
kvyn kuorista, sienen kukista

Vedet vellovat, illan koittaessa soi
Ihmissielua unhoon vaivuttavat
metsnhenget ja ni yn
Tanssi viimeinen tanssisi
tn iltana, kun kivet
kutsuvat kuolemaan

Ei sanoja jtt hyvsti
Tuulet kutsuvat, ojenna ktesi
Siivittk minut pohjanthtiin,
nostakaa ytaivaan tanssiin

Yksi usvasta, sinertvst valosta
tuulen jljist, ilman hengist

Sammaleinen kuolinvuode
naavaisten katseiden ymprim
Hiljaiseksi lampi j

[Translation:]

[THE POND STAYS STILL]

Dusk emerges in cyan and azure shades
slowly from the depths of the soil
Stones accost the inner you
Hue of blue inspires

One of stone, from the cold soil,
from the soul of cone, from the flowers of mushroom

The waters heave, the evening falls
- a tone in wind's breeze
Spirits of the forest and
the hymn of the night enhance
Dance for the last time
tonight when nature calls you

No words to bid a farewell
Winds are calling, be open-minded to the death ahead
Grant me wings - up to the stars I will soar
to the sparkling dance of the nightsky

One of haze, from the dusk of twilight
from the sign of gale, from the spirits of ether

A bed of moss to lie down and die
surrounded with beard lichen
The pond stays still