kuivuuttaan sulaa saviset jt
huutaen ratkeavat hauraat suonet
kun talvella jalkojeni alla
valuu yh vain lmpimmp vett

tumma taivas keskell piv
sinne nousevat aurinko ja kuu
sokeitten silmieni alla
hiljaa nauraa kaljuuntunut karhu

varma paikka - niinhn ne vitt
alla syvn siniristisielun
graniittikalliomme alla
sykkii aina vain kuumempi sydn

nauraa viimein viisaatkin miehet
kun hike karvalakeistaan pyyhkii
ja vedettmien suihkujen alla
seisovat mustat, hikiset ja pienet