Ovat siin kuin kaksi marjaa
jumala ja saatana
katselevat likaista karjaa
joka juoksee vauhkona

Vntvt ktt kumpi saa
meidt unohtaa
kesken matkaa luovuttaa
lapset hukuttaa

On surun taakka raskas kantaa
suru lmmin ja ajaton
ei aika haavoja voi parantaa
on aika itsekin lohduton

Kelmen valon kuutamo antaa
yksin pimess kulkevalle
en kai syntynyt joukkoon tuohon
karjalaumaan katseen alle

Talvisen tien kuolema kulkee
kylmin ksin lapset hukuttaa
haudalla hymyilevt kaverukset
toisiaan selkn taputtaa