On vangeilla monta vartijaa
Mutta tässä huoneessa vain yksi ainoa
Kun vapaa kohtaa vangin, laittaa kädet vasten lasia
Kuin kieltona tai kuin kosketuksena

Tuttu naama heijastuu vihreässä valossa
Luodinkestävään, läpinäkyvään seinään
Isä, kuten poika, omaa rangaistustaan istuvat
Vartijan silmien alla, eri puolin pöytää

Kuka heistä onkaan siellä pakosta
Kuka korjaa loisteputkia kylpyhuoneessa

Katumus on pelkkä sana
Yksin myöhäistä lausua
Vanhan liiton vartijalle
Kahden maailman rajalla

Avainten kantaja, lukkojen avaaja
Sulkeutuu pieneen kotiinsa
Ääni olohuoneessa, vain television armosta
Ei vastaa miehen kysymyksiin

Yksin on hän siellä, pakosta
Yksin on hän siellä, pakosta

Katumus on pelkkä sana
Yksin myöhäistä lausua
Vanhan liiton vartijalle
Kahden maailman rajalla

Kotonaan kysyy peililtä
"Kuolema vai elämä?"
Kuva vastaa: "Ystävä,
kuljemme käsi kädessä"

Mies anoo...

Mies anoo armokuolemaa
Mies sanoo: "Ei lasiarkkua"

Mies anoo armokuolemaa
Mies sanoo: "Ei lasiarkkua"

Katumus on pelkkä sana
Yksin myöhäistä lausua
Vanhan liiton vartijalle
Kahden maailman rajalla

Kotonaan kysyy peililtä
"Kuolema vai elämä?"
Kuva vastaa: "Ystävä,
kuljemme käsi kädessä"