raatamalla min rauhan tein
viisaita sanojani pelkn nyt
sill kohtalo voi olla taipumaton
min ryntn hillitsemn
ajurin ruoskaa kuitenkin

lapseni nauru niin hauras on,
kun kesillassa kuulen sen
mutta raskas on taivas ja pilvi nn
ryntn hillitsemn
ajurin ruoskaa kuitenkin

sen yhdell iskulla ottaa voi,
mik sydmeen ilon ja riemun toi
min nostinko ptni liikaakin
min ryntn hillitsemn
ajurin ruoskaa kuitenkin

en tahtoisi yhn tarrautua
kun onnesta kerran unta nin
mutta kohtalo voi olla taipumaton
min ryntn hillitsemn
ajurin ruoskaa kuitenkin

kun aurinko tietni lmmitt
min vreen jisen tunnen sen
tt ansaitse en, ja se viedn pois
enk pysty hillitsemn
ajurin ruoskaa kuitenkaan