Tule, me kutsumme sinua,
tyt sielumme pimeydell, ja johdata meidt

Se verinen polku johtaa meidt pimeyteen,
lpi pohjoisten metsien.
Minne tuo kirottu valo ei en paista,
me olemme surmanneet sen.

Meidn on ikuinen voima, varjojen syleilemn.
Verta ksissni, verta sinulle.

Niin kauas kuin silmsi kantavat, net enkelten itkevn.
Ne itkevt pyhn maansa menetyst,
joka on hnen vallassa, jonka siivet pois leikattiin,
ja taivahasta pois heitettiin.
Hnen on oleva mahti,
hnen jolle uhrasimme neitsyen.
Pyhn lihan miekalla lvistmme, heidn jotka valkoista karitsaa seuraavat.
Pimeys peitt maan, tuuli kylm puhaltaa.
Nyt aika tullut on, portti seitsems auki on.