[Sävel: Aalto, Annala / sanat: Annala / sovitus: Mokoma]

Sulje suusi ja kuuntele
kun sinulle puhutaan
olen avannut eteesi kirjakäärön
täynnä viisauden sanoja
syö siitä ja tulet tietämään
mistä tolkun mies tunnetaan
ja jos viisautta tahdot maistaa
tiedät kuinka anotaan

Vaikeneminen on kultaa
puhuminen hopeaa
hiljaisuutta tahdon julistaa

Pidä kitasi kiinni
puhu vasta kun pyydetään
ei viisas puheesta viisaammaksi
muutu - se tiedetään
mutta tyhmääkin moni viisaana
voi tietämättään pitää
jos malttaa tyhjäpää suunsa porteilla
vartiomiestä pitää

Vaikeneminen on kultaa
puhuminen hopeaa
hiljaisuutta tahdon julistaa

Tuokaa neula, tuokaa lankaa, tästä se vaikeneminen alkaa

Vaikeneminen on kultaa
puhuminen hopeaa
hiljaisuutta tahdon julistaa